Q'illu jamach'i, jan ukax q'illunchu, q'illinchitu, khunu jamach'i, q'illuñchux mä jisk'a suni jamach'iwa[1], (Zool. mf. Cientifico suti: Bright-rumped yellow-finch, tama: Sicalis uropygialis).

Q'illu jamach'i, khunu jamach'i

Janchipa trukaña

Mä wiku ukch'a jisk'a jamach'iwa. Phuyunakapax q'illuwa, ukat qaqaw yaqhipawjanakaxa. Urqurix khiruniwa, ukat amuyañawa.

Qamäwipa trukaña

 
Q'illu jamach'i

Aka jamach'inakax tamanpun aywinaqapxi, juk'ampis pampanakana, qullu k'uch'unakana, utawjanakans sarnaqapxarakiwa.

Manq'apa trukaña

Juk'ampis jisk'a achunakampiw (juyra jupha, illama, qañawa, juk'ampinaka) jakasipxi, yaqhippachanakax jisk'a laq'unaks manq'asipxarakiwa.

Tapapa trukaña

Tapapx jaruchir uñtat lurasipxi, juk'ampis warank manqhanakaruw tapaxhapxi, pastunaka, t'arwanakat tapapx wakt'ayasipxi.

K'awnapa trukaña

Pusi janq'u k'awnanak k'awnapxi, ukhamarux turpa ch'umphi ch'ixinakaniwa.

Yatiyäwipa trukaña

Juk'ampis aka jamach'ix khunu jamach'it uñt'atapxiwa. Kunawsatix ch'iw ch'iw ch'iw sas jachapxix, ukax khununiw sañ muni.

Qilqatanaka trukaña

  1. Flores, C. M. (2008).Variación dialectal del léxico de las aves de Qurpa, Qurumata Alta y Pujräwi. La Paz: Instituto de Estudios Bolivianos.