Waq'ana jan ukax uru achachix mä jach'a pampa jamach'iwa, (Zool. mf. cientifico suti: Nycticora, tama: Nycticorax). Aka jamach'ix waq' waq' waq' waq'a sasaw jachi ukat waq'ana sutini.

Waq'anax uñch'ukiskiwa

Janchipa[1] trukaña

Waq'anax janiw sinti jach'a jamach'ikiti, mä chhiy jilakiwa. Jach'a chhiqhanakaniwa, ukhamarak chhuruñapax chiqakiwa. Sum sum amuyatax k'umt'atakipuniw sarnaqi.

Manq'apa trukaña

 
Waq'anax manq' katusiski.

Waq'anax walja kast manq'anak thaqhasi: jamp'atunaka, k'ayranaka, juq'ullunaka, jisk'a laq'unaka, jisk'a challwanaks manq'asipxakiwa.

Jakäwipa trukaña

Juk'ampis aka kast jamach'ix quta lakanakan jawir lakanakanpun juk'ampis qamapxi. Sapa sapakiw juk'ampis sarnaqapxi, yaqhippachanakax paninis sarnaqapxakirakiwa.

Tapapa trukaña

Waq'anax jisk'a lawanakat tapachasi.

K'awnapa trukaña

 
Waq'anan k'awnapa

Kimsa pusi k'awn k'awnapxi, uka k'awnanakax pampill muruq'uwa, janiw maysax juch'usar tukuyatakiti.

Yatxatatanaka trukaña

  1. Flores, C. M. (2008).Variación dialectal del léxico de las aves de Qurpa, Qurumata Alta y Pujräwi. La Paz: Instituto de Estudios Bolivianos.